Vihdin kirkonkylällä ja Vihdillä on historiaa jo viisisataa vuotta.

Ensimmäinen tunnettu maininta Vihdistä on vuodelta 1433, jolloin Vihti mainitaan Lohjan kappeliseurakuntana. Kauaa Vihtiläiset eivät kuitenkaan tyytyneet tähän. Pian päätettiinkin, että meistä ei lohjalaisia tule ja matkustaminen saa riittää: Vihtiin rakennetaan oma kirkko!

Kirkon rakentamiseen tartuttiin tarmolla, ja 1400- ja 1500-lukujen taitteessa Hiidenveden rannalle kohosikin uljas Pyhän Birgitan harmaakivikirkko. Kirkko valmistui 1507, mutta juhlittavaa siinä ei ollut. Rakennuspaikan valinta ei olisi voinut huonompi olla: massiivinen kivikirkko rakennettiin entisen järvenpohjan päälle. Rakennus alkoi painua ja hajoata jo ennen valmistumistaan.

Kun tilanteen toivottomuus ymmärrettiin, ja päätettiin rakentaa entistä ehompi kirkko. Paikanvalintaankin panostettiin. Kerrottaan, että härkien perään sidottiin vedettäväksi raskaita kiviä, ja kirkko päätettiin kirkko sitten siihen mihin härät pysähtyisivät. Härkien ajatuksenjuoksusta ei ole tarkempaa tietoa, mutta Antti Piimäsen suunnittelema Kustaan kirkko kohosi Vihdin korkeimmalle mäelle 1772 ja on siellä edelleen yhtenä Vihdin keskeisistä maanmerkeistä – ja näyttävimpänä vihkipaikkana.

Vihti oli tuohon aikaan vauras maalaiskunta, jossa maanviljely oli tärkeää. Vilja oli jopa rahaa arvokkaampaa, ja viljavarastot olivatkin tuon ajan pankkeja. Hajallaan sijainneista huonokuntoisista varastoista viljaa kuitenkin varasteltiin, ja asia päätettiin pistää kuntoon. Vuonna 1811 kirkonkylän toiseksi korkeimmalle mäelle valmistui Uudenmaan läänin suurin viljamakasiini.

Sata vuotta myöhemmin rakennettiin taas. Vihtiin haluttiin kunnantalo, oma paikka, johon vihtiläiset voisivat kokoontua. Yhteisö näytti tälläkin kertaa voimansa. Isännät ja talolliset lahjoittivat tukkeja, Artturi Hiidenheimo suunnitteli. Talossa kokoontui ensin kuntakokous, sitten kunnanvaltuusto. Siellä järjestettiin tansseja ja elokuvaesityksiä. Vaikka kunnanvaltuusto kokoontuu nykyään muualla, on vanha kunnantalo edelleen osa Vihtin elävää kulttuuriperintöä.

Kirkonkylä elää

Historia elää Vihdin kyläraitin tunnelmassa. Kirkko, historiallisten rakennusten tunnelma ja näkymä Hiidenvedelle tekevät Vihdin kirkonkylästä kertakaikkisen ihastuttavan. Paikalla viipyilee mielellään hengittämässä tunnelmaa. Onpa paikkaa kutsuttu leikkisästi Porvoon pikkusiskoksikin.

Kesällä Wuosisatamarkkinat ja Hiiden hurmos herättävät Kirkonkylän elämään. Paikalle kannattaa poiketa tuolloin kauaempaakin nauttimaan tapahtumatunnelmasta.

Kirkonkylän ranta saa uuden elämän kun Campus valmistuu. Campukselle tulevat sen valmistuttua mm. kirkonkylän kirjasto, uusi nuorisotila ja Vihdin yhteiskoulun vanhimmat osat. Samalla valmistuvat uudet monikäyttöiset liikuntatilat ja kirkonkylän lähiliikunta-alueita kehitetään.

Campuksen vieressä sijaitseva Vihdin pienvenesatama on portti Hiidenvedelle. Laiturissa on paikkoja myös vierasveneille ja veneen lasku onnistuu betonisella traileriluiskalla. Rannan lähelle pääsee autolla ja se sopii hyvin myös kanooteille. Olipa mielessä siis veneretki, kalareissu tai melontapäivä, kirkonkylä on oikea osoite.

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *