Vihti - Historia

Vihdin historia lyhyesti 

 

Vihdin alueen maaperä on mannerjään ja Itämeren eri vaiheiden muovaama. Maaston hallitseva piirre on mäkimaisema. Ensimmäiset ihmiset saapuivat tälle Hämeen sydänalueiden ja Uudenmaan rannikkoseutujen väliselle metsävyöhykkeelle noin 9 000 vuotta sitten. Nykyisen Vihdin alue jäi usean tuhannen vuoden ajaksi erämaaksi, jonne vain satunnaiset metsästäjät eksyivät. Merkkejä esihistoriallisen ajan pysyvästä asutuksesta ei ole tähän mennessä alueelta onnistuttu löytämään. Vihdin asutus keskittyi keskiajan lopulla ja 1500-luvulla vesien äärelle. Ensimmäiset verosta vapaat aatelistilat eli säterit mainitaan tältä ajalta: Kourla, Suontaan Skoo (myöh. Hovi), Olkkala, Kirvelä, Lahnus, Irjala, Kotkaniemi, Tervalampi, Härkälä ja Salmi. Vanhin säilynyt kirjallinen maininta Vihdistä on vuodelta 1433 peräisin oleva kirje, jossa mainitaan Vihti Lohjan kappeliseurakuntana. Vihdin seurakunta itsenäistyi 1400-1500 –lukujen vaihteessa. 


Vuonna 1749 väkiluku oli 1403 henkeä, vuonna 1850 määrä oli 5376 ja vuonna 1950 11 003. Kunnallishallintoon siirryttiin Vihdissä vuonna 1867, ensimmäinen kunnanvaltuusto perustettiin 1909. Kunnantalo rakennettiin 1911. Suuri muutos Vihdin maataloudessa alkoi heinäkuussa 1918, kun hyväksyttiin laki torppien vuokra-alueiden lunastamisesta. Muutos jatkui 1940-50 –luvuilla, jolloin karjalaisen maanviljelijäväestön asuttaminen tapahtui. Suurtilavaltainen Vihti muuttui pientilavaltaiseksi pitäjäksi. Vihdin ensimmäinen kunnanjohtaja valittiin 17.5.1965.

 

Vihti –nimi on yhä vailla varmaa selitystä. Nimen on arveltu olevan skandinaavisperäinen ( Vight – vigja – weihs=pyhä) tai juontuvan suoraan suomalaisesta sanasta "vihti"=vyyhti. Uusimman selityksen mukaan kyseessä on muinaisgermaaninen johdannainen, mikä merkitsi noituutta, noitaa tai tietäjää (=witch).

 

Vihti syntyi noidanmaahan - hiisien ja jättiläisten syliin

 

Kauan sitten oli aika, jolloin Vihdin alue sijaitsi viikinki- ja rosvoreittien reunalla, hiisien ja jättiläisten vartioimalla Noidanmaalla. Tuohon aikaan aluetta halkovien jokilaaksojen rehevät reunamat olivat riistarikkaita metsästysmaita. Runsaslukuisen saaliin turvaamiseksi paikallinen shamaani noitui seudun. Taian oli määrä langettaa hedelmättömyyskirous metsästäjien mukana kulkeville vaimoille, jotta alueelle ei leiväisi asutusta, vaan se säilyisi edelleen koskemattomana metsästysmaana.


Oli kuitenkin ymmärrettävää, että metsästäjät halusivat jäädä perheineen runsasriistaiselle alueelle, joten vastaiskuksi shamaanin taialle he löivät kiveen "Pahantorjujan merkin" vaimojensa hedelmällisyyden ja sukunsa jatkuvuuden turvaksi. Pikkuhiljaa Vihdin alueelle alkoi muodostua kyliä, joista osa sijaitsee vielä nykyisin alkuperäisillä sijoillaan. Vanhimmissa kylissä voi edelleen aistia menneiden aikojen tunnelman, kokea mielessään koskien  ja myllynkivien tarinoita tai kuulla kyläsepän takomassa hevosenkenkiä ohikulkumatkalla olevalle kaupparatsulle.